Tarvitsemme lisää ennalta ehkäisevää työtä
Elli Aaltonen
Ylijohtaja
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Päihdehuollon palvelut Suomessa ovat julkisia, järjestöjen tuottamia tai yksityisiä. Järjestöjen tuottamien palvelujen osuus on yllättävänkin suuri, lähes puolet erilaisista päihdepalveluista on tällaisia. Palvelujen kirjo on laaja: katkaisuhoitoa, kuntouttavaa hoitoa, vertaistukipalveluja, klinikkapalveluja, asumista, jälkihoitoa, apua yksilöille ja perheille sekä paljon muuta.
Kun tutustuin VAK ry:n Mikkeli-yhteisön toimintaan, sain kuvan tämän työn kantavista peruspilareista: yhteisöllisyys, turvallisuus, kunnioitus ja yksilön tai perheen tarpeisiin perustuva hoito. On varmasti muitakin hyvän päihdehuollon toimintaperiaatteita, mutta tällaisten asioiden merkitys näyttää ainakin näin "ulkopuolisen" näkökulmasta VAK ry:n yksiköissä korostuvan.
Tarpeen mukainen hoito näyttäytyy siten, että asiakkaalle annetaan aikaa ottaa itse vastuu elämästään. Hän kantaa osavastuun hoidostaan yhteisössä oloajan ja valmentaa itseään päihteettömään elämään.
Kunnioitus kulkee empatian rinnalla läpi kuntoutusjakson. Yhteisö kunnioittaa asiakastaan, jotta tämä alkaisi kunnioittaa itseään ja sitoutua itsensä kuntouttamiseen. Turvallisuus yhteisössä saadaan aikaan johdonmukaisella toimintatavalla. Minulle oli jossain määrin yllättävää, että johdonmukaisuus on niin vahva ohjenuora Mikkeli-yhteisön toiminnassa.
Asiakaslähtöinen kuntoutus, jossa ammattitaitoinen henkilöstö sitouttaa asiakkaan ottamaan vastuuta omasta kuntoutumisestaan ja tulevasta elämästään, on vaativa prosessi. Mutta tulokset palkitsevat molemmin puolin.
VAK ry:n toimipaikat, niin Kankaanpäässä kuin Mikkelissä, ovat yhteisöjä. Mitä on sellainen yhteisöllisyys, joka korostuu juuri näissä paikoissa? Puhuessani taannoin Mikkeli-yhteisön juhlaseminaarissa totesin, että yhteisöllisyydessä korostuu yksilön vastuu itsestään, mutta myös yhteisöstä. Yksilöllisyys antaa elintilaa ihmisyydelle ja sosiaaliselle välittämiselle. Yhteisössä ei voi olla sellainen henkilö, joka ei koe me-henkeä. Yhteisössä ajatellaan, että oma hyvinvointi auttaa myös muiden hyvinvointia ja toisinpäin, toisten hyvinvointi tuottaa jokaiselle yksilölle omaa hyvinvointia. VAK ry on kiinnittänyt erityistä huomiota yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Henkilökunnan ja asiakkaiden yhteistä aikaa on turvattu, yhteisiä toimia ja tapaamisia on lisätty. Yhteisöllisyys on tarkoittanut myös henkilökunnan sisäistä yhteistä aikaa ja toiminnan suunnitelmallisuutta.
Itä-Suomen aluehallintovirasto on juuri laatimassa omaa, alkaneen hallituskauden kestävää strategiaa. Olemme siinä toteuttamassa valtakunnallisia, kahdeksan ohjaavan ministeriön strategisia painopisteitä, mutta korostaen erityisesti itäsuomalaisia erityistarpeita. Yksi tällainen erityistarve on päihde- ja mielenterveystyö. Alkoholin vuosittainen kulutus on Itä-Suomessa asukasta kohden laskettuna kymmenen litran tasoa ja alkoholi kipuaa täällä kuolinsyytilastojen ykköseksi. Päihdepalvelujen piiriin tulevat tai pääsevät ovat entistä huonommassa kunnossa. Suurena haasteena on kuntien talous sekä pienten kuntien päihdepalvelujen voimavarat ja osaaminen. VAK ry:n palveluille olisi tarvetta, kun kunnat vain niitä käyttäisivät ja omaisivat riittävän rahoituksen tähän.
Itä-Suomen päihdehuollossa tarvitaan jatkossa paljon ennaltaehkäisevää työtä, jotta ongelmat eivät kasva liian suuriksi. Asiakkaiden osallisuutta tulee vahvistaa ja eri toimijoiden, kuten kuntien ja järjestöjen yhteistyötä lisätä.
Itä-Suomen aluehallintovirasto toteuttaa sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella Itä-Suomen alkoholiohjelmaa. Siinä korostuvat kumppanuussopimukset. Lähes puolet Itä-Suomen kunnista on alkoholiohjelman kumppaneina. Ohjelmakoordinaattorimme tukee kuntia päihdestrategiatyössä ja järjestämme päihdetyön menetelmäohjausta. Seutufoorumit ja verkostotyö ovat tässä työmuotoina. Alkoholiohjelmassa tuotetaan kunnille myös päihdeindikaattoreita, joiden avulla kunnat voivat arvioida palvelujen tilaa ja tarvetta sekä vertailla oman kunnan tilannetta muihin kuntiin.